Jori Tapio Kalliola

Rauma (1968)
Henkilökuva Jori Tapio Kalliolasta

Ihmisen kuvia puusta ja muusta

Jori Tapio Kalliola on ITE-taiteilija, joka rohkeasti nostaa esiin ajankohtaisia kysymyksiä ja epäkohtia taiteensa kautta. Kalliolan teoksissa yhdistyvät yhteiskunnalliset, poliittiset, uskonnolliset ja elämänkatsomukselliset näkökulmat. Kalliola luo ihmisen kuvia puusta ja muusta. Tämä puupääkansa kamppailee maailman vääryyksiä vastaan ja etsii helpotusta ahdinkoonsa.

Kalliolalla on myös itseoppinut muusikko, laulaja ja sanoittaja. Hän on esiintynyt eri yhtyeiden keulakuvana ja toimii edelleen Jori Otsa & Mah’Orkka -yhtyeen solistina. 

Jori Tapio Kalliola − Vuoden ITE-taiteilija 2021

Kalliolan taiteellinen lahjakkuus ja omaperäisyys on kiinnostanut niin kotimaassaan kuin ulkomailla. Hän on järjestänyt lukuisia näyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla aina vuodesta 1999 lähtien ja Hänen teoksensa ovat löytäneet paikkansa myös K.H. Renlundin museon ITE-taiteen kokoelmissa.

Jori Tapio Kalliolalla on Maaseudun Sivistysliiton valitsema vuoden 2021 ITE-taiteilija. Hangon kaupunki muisti taiteilijaa samana vuonna (2021) kulttuuripalkinnolla.

Pölkkypuukansa

Kalliola luo hahmonsa puretuista sekä ylijäämähirsistä ja hyödyntää eri kierrätysmateriaaleja. Teokset hän maalaa hyödyntäen vanhentuneita tai muuten myyntikelvottomia maaleja.

Jorin käsittelyssä hirrenpätkät muuttuvat taideteokseksi, jotka välittävät taiteilijan näkemystä elämän tragikoomisuudesta.

Kalliola nauttii asioiden karnevalisoinnista. Hänen luomansa pölkkypuukansan hahmojen kasvot ovat vitivalkoisia kuin klovneilla.
Nämä hahmot katsovat maailmaa silmät pullollaan ja suut ammollaan.

Kalliola ammentaa taiteellisen inspiraationsa kokemuksista ulkopuolisuudesta, yhteiskunnallisesta epätasa-arvoisuudesta ja elämän tragikoomisista hetkistä. Hänen teoksissaan heijastuvat voimakkaat tunteet, jotka vaihtelevat rakkaudesta vihaan.

Taiteilija kertoo tunteneensa syvää turhautumista jo lapsuudessaan tilanteissa, jotka tuntuivat hänestä epäoikeudenmukaisilta. Taiteellaan hän pystyy ilmaisemaan näkemyksiään ja ottamaan kantaa asioihin, jotka hänelle ovat tärkeitä.

Pölkkypuukansan kamppailu maailman epäoikeudenmukaisuutta vastaan ei voi olla herättämättä hymyä. Siitä juuri onkin kyse – elämän tragikoomisuudesta.

Näyttelyn teokset

Kädetön pianisti

Teoksessa on taiteilijan mukaan ollut kaksi lähtökohtaa. Inspiraatio teoksen toteutukseen lähti valtiovallan koronatoimenpiteistä kulttuuria kohtaan. ”Valtiovalta amputoi vastuuttomasti ja hyvin väkivaltaisesti kulttuurin. Siksi kädetön pianisti”.

Teoksen selkäpuolella on kyltti, jossa lukee ”Mefistoni, miksi hylkäsit minut”. Teksti viittaa myyttiseen tarinaan, jossa taiteilija hylkää jumalan ja tekee paholaisen kanssa diilin tullakseen menestyneeksi. Diili ei kuitenkaan pidä ja kun kädet on viety hän ei huuda Jeesuksen viimeisiä sanoja ”Jumalani, miksi hylkäsit minut?!”, vaan ”Mefistoni, miksi hylkäsit minut?!”

Pianisti on arvonsa mukaisessa paikassa soittamassa. Mikä olisi hienompi paikkaa soittaa kuin rauniobaari, jonka jokaisella asiakkaalla on tarinansa.

Oikeassa olemisen riemua

Oikeassa olemisen riemua

Teos kuvaa silloista ja nykyistäkin puhekulttuuria, jossa kaikki pyrkivät olemaan oikeassa ja tallovat ”väärämielisiä” suurella riemulla. Ei edes pyritä dialogiaan, eikä löytämään mitään ratkaisuja, pelkkä nokittaminen ja toisen mitätöiminen on riittävä voitto ja päämäärä.

Scroll to Top